perjantai 20. helmikuuta 2009

Hiljaista neulerintamalla



Ihan ensimmäiseksi kiitän Tiinaa ihanasta blogikisavoitosta. Posti kuljetti söpön postikorteista tehdyn kuoren (unohdin kuvata) sisällä rasiallisen kauniita silmukkamerkkejä sekä suklaakonvehteja, jotka myös jäivät pois kuvasta. Säästelen niitä keittiön yläkaapissa karkkipäiväksi. Kyllä vain.. Mulla on nykyään karkkipäivä. Ollaan tyttöjen kanssa varsinaisia sokerihiiriä, joten päätin että nyt on otettava itse kutakin niskasta kiinni ja pidettävä karkkipäivästä kiinni. Minä kylläkin repsahdin pariin karkkiin toissailtana, mutta en siitä lannistunut. Lauantaita odotellessa..

Eipä ole tullut kovin paljon viime aikoina neulottua. Jämähdin Ylpeys ja ennakkoluulo -koukkuun ja katsoinkin kyseisen minisarjan dvd:ltä peräti neljä kertaa peräkkäin enkä vieläkään saanut kyllikseni. On se vaan ihan maailman paras sarja ja Jennifer Ehle sekä Colin Firth ovat uudet lempinäyttelijäni :) . Lainasin tuon sarjan kirjastosta ihan vain ohimennen, mutta nyt se on kyllä saatava omaksi. Cdon.comista on jo tulossa kasa elokuvia Bridget Jonesin, Järki ja tunteiden ja Northanger Abbeyn muodossa, Ylpeydestä ja ennakkoluulosta siellä oli vain se (väärä) elokuvaversio, joten jääköön sen hankinta vähän myöhemmäksi.

Ohje: Minttumaari
Lanka: viron villa
Puikot: oliskohan 4mm Addit


Minttumaari sentään valmistui Ylpeyttä ja ennakkoluuloja katsellessa. Kuva on surkea, mutta oli kiireinen päivä ja piti napata kuva huivista ennen ystäväni kotiinlähtöä. Hyvä ystäväni sai siis huivin ystävänpäivälahjaksi. Huivista tuli iso. En muistanut mitata, mutta se on suurin huivi mitä olen koskaan neulonut. Onhan sitä neulottukin pitkään ja hartaasti, kesästä saakka.

Tällä hetkellä tikuttelen jämälangoista tilkkuja. Ajattelin kursia kokoon tilkkupeiton esikoisen sänkyä koristamaan. Sillä ei ole oikein huoneen väritykseen sopivaa päiväpeitettä, joten ajattelin että kokeilen tehdä sellaisen itse. Nuo langat vaan tahtoo varmaan nyppyyntyä, joten ehkäpä se ihan oikeakin päiväpeite on joskus ostettava.

Kevätpäiväntasaushuivikin edistyy hitaasti mutta varmasti. Neulon vasta neljättä vihjettä, mutta enköhän pääse ajan tasalle viikonlopun aikana elokuvien ääressä. Nyt viikolla ajattelin neuloskella vain noita tilkkuja. Se on niin aivotonta hommaa, jota pystyy tehdä vaikka lapset vähän väliä keskeyttävätkin neulomisen.


lauantai 14. helmikuuta 2009

Jämälankojen tuhoamista


Jämälankaprojekti etenee hitaasti mutta varmasti. Valmistuneena on vasta kamalan äklöttävän imelät sukat Nellille sekä raitatossukat itselle. Puikoilla on toiset raitasukat. Vielä en tiedä kenelle ne tulee.

Ällösukat on neulottu vaaleanpunaisesta ja itse koolaamastani Nallesta. Tuohon itsevärjättyyn oli sattunut tulemaan lähes täsmälleen samaa vaaleanpunaisen sävyä mitä tuo toinen Nalle on ja siksi raidat ei kunnolla erotu. Onneksi langassa oli valkoista ja turkoosiakin edes vähän erottamassa värejä toisistaan.

Raitasukat on neulottu Isoveljen jämistä. Keräsin kaikki Isoveljeni ja arvoin raitageneraattorilla raidat. Normaalioloissa en olis koskaan valinnut tuollaisia värejä, mutta nehän sopikin tosi hienosti yhteen ja raidoituksesta tuli jännä. Lankoina siis mustaa, viininpunaista ja oliivinvihreää Isoveljeä sekä punaruskeaa Dropsin Alaskaa. Tykkään :) .

Sukkaprojekti sitten vähän hyytyi, kun ainoat paksummille langoille sopivat bambupuikkoni katkesi. Haaveilen KnitPicksin sukkapuikoista, mutta täällä niitä ei myydä eikä ole nyt ollut Seinäjoelle asiaa. Täytyy seuraavalla ostosreissulla poiketa Fionaan ostamaan puikot.

Tänään meille tulee rakas ystäväni perheensä kanssa kaukaa etelästä, joten täytyy lopettaa tällä kertaa tähän ja alkaa siivoamaan. Pöydällä odottelee kakkupohja täyttämistä ja koristelua ja työpöydällä lojuu silausta vaille valmis Minttumaari odotellen että neulon sen valmiiksi ja laitan pingottumaan. Ajattelin antaa sen ystävälleni ystävänpäivälahjaksi.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Yllätys


Ensimmäinen paketti sny:ltä saapui.
En malttanut odottaa kotiin asti vaan avasin paketin jo siskon pihassa. Paketista löytyi kauniin ystävänpäiväkortin lisäksi kaksi Nalle Coloria, kaunis enkeliriipus, puiccomitta nätissä kangaspussukassa sekä nameja neulehetkiin. Syyhyttää jo päästä käsiksi noihin salmiakkeihin ;) .
Kiitos SNY!

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Eihän tässä näin pitänyt käydä..

.. että sukkia tippuu puikoilta edelleen. Mutta niin siinä nyt kuitenkin pääsi käymään. On puikoilta tipahtanut myös jotain muutakin pientä, mutta se on salaista. Aiheesta lisää myöhemmin ;) .

MIESTEN SUKAT
Ohje: perussukat sileällä varrella, tavallisella "laatikkokantapäällä"
ja nauhakavennuksella
Lanka: Novita 7veljestä raita
Puikot: ei jaksa muistaa. Olisko 3,5 tai 4mm


Yllä olevat sukat neuloin miehelle jo viime kuussa, mutta unohdin kuvata ne tuossa viimepostauksen nappi- ja lankahötäkässä. Ihan perussukat siis vaan. Neulottu samalla tavoin kuin norosukat, mutta lanka on seiskaveikkaa. Mies on ihan itse valinnut langan :) . Taisi olla ensimmäinen kerta kun se kävi lankaostoksilla ilman minua. Siitä palkkioksi sitten uudet sukat varpaita lämmittämään. Meillä kun on niin älyttömän kylmät lattiat. Vanhoissa taloissa on tapana..

LASTEN SUKAT
Ohje: perussukka (laatikkokantapää ja sädekavennus)
Koko: pieni 5v.
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3,5mm

Tytöillä on villasukat kadoksissa aina ulos lähtiessä, joten päätin että kun nyt kerta sukkaputki jäi päälle, niin neulotaan niitä sitten tytöille. Eilen tuli yhtäkkiä kirjoneuleolo, vaikka en oo vielä tähän päivään mennessä kokenut kirjoneuleen neulomista omaksi. En vain hallitse monen langan käsittelyä yhtä aikaa. En edes kahden. Tällaisen pienet sukat on onneksi oikein hyviä harjoituskappaleita. Langanjuoksut tahtoo vähän kiristää, värin vaihdoskohdat tulee rumasti esille (kts. kantapää), enkä oikein vieläkään ymmärtänyt kuinka saisin pidettyä molemmat langat sormen päällä niin ettei ne neuloessa mene sekaisin ja sykkyrään. Pitäisi kai ostaa sellainen kirjoneuleapuväline, kun tahtoisin käyttää ainakin kolmea väriä samaan aikaan.

Tyttö tykkäsi sukista ja kyllä niistä munkin mielestä tuli ihan kivat. Seuraavaksi sitten kai Nellille. Noro-sukista kun tuli tosiaan niin pienet, että turha niitä on väkisin sille yrittää mahduttaa. Annan ne sitten vaikka ystävän pienelle tyttöselle kun näemme. Ellei ystävä vieroksu poikamaista väriä tytöllään.

Koska sukkainnostus on edelleen kova. Ajattelin tuhota jämälankavarastojani. Menenkin tästä kaivelemaan lankakoria. On mukava miettiä eri väriyhdistelmiä ja sopivia kuvioita seuraaviin sukkiin. Kun nyt ei sitten innostus lopahtais kesken kaiken.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...