perjantai 31. elokuuta 2012

Kirjoneuleharjoituksia




Vihdoinkin sain jotain valmiiksi asti. Jotakin pientä. Niin pientä että ne on meidän 1,5-vuotiaallekkin turhan naftit. Sain tässä taannoin ystävältäni pussillisen vaatetta kuopukselle. Vaatteiden joukossa oli myös todella suloiset, pienet kirjoneulelapaset. Valitettavasti niissä oli silmänpakoja, mutta näppäränä tyttönä päätin piirtää kirjoneulekuvion muistiin ja neuloa uudet samanlaiset. Harjoituskappaleisiin en tosin löytänyt kovinkaan kivoja värejä. Käytin hyväkseni vain jämälankakorin antia enkä edes pahemmin miettinyt sopivatko värit toisiinsa. Alkuperäisten lapasten pohjaväri oli valkoinen, mutta sitä minulta ei löytynyt.

Ihan kivat lapasista tuli, mutta tosi pienet ja kyllähän sinne ainakin yksi virhekkin tuli. Bongaako kukaan? Tuo ukkeli on ihan kiva kuvio, mutta saisi olla alempana, myös peukun voisi siirtää alemmaksi, niin mahtuisi paremmin käteen.

Kaikki keskeneräiset työt jumii puikoilla. Ystävän raitasukat pitivät olla valmiina jo kuun alussa, kun kävin ystävän syntymäpäivillä Etelä-Suomessa, mutta onnistuin katkaisemaan puikon kesken kaiken enkä ole vieläkään saanut ostetuksi uusia. Täytyy kai käydä tänään vielä puikkovarasto läpi ja katsoa, että eikö minulla muka tosiaankaan ole toisia samanvahvuisia olemassa. Hävettää, kun lahjat on aina puoli vuotta myöhässä.

Mutta Jenni hei! Jos olet kuulolla, niin kyllä ne sukat on tulossa! Toivottavasti vielä tämän syksyn aikana :D .

maanantai 27. elokuuta 2012

Mistä kertoisin?




Jotenkin on koko kesän ollut huono bloggausinto. Oikein hävettää taas kerran. Nyt kun syksy alkaa painaa päälle eikä pihalla ole enää samalla tavalla puuhaa kuin kesällä, on taas aika kaivaa blogikin naftaliinista.

Nyt haluaisinkin tietää mistä haluaisitte mun kirjoittavan. Luetteko mielellänne pelkkiä neulejuttuja vai haluatteko edelleen kirjoituksia lapsista, koirasta tai kenties remontista, sisustamisesta? Vai kenties jostakin, mistä en ole aiemmin kirjoittanut mitään? Antakaa kommenttiboksiin ideoita, niin ehkäpä alkaa tämäkin blogi taas aktivoitumaan.

Sain tunnustuksen

KahviKaneli antoi minulle tunnustuksen. Suuri kiitos siitä. Aiemmin en olekkaan KahviKanelin blogissa vieraillut, mutta nyt päätin napata readeriin ja seurata aktiivisesti.
Tässä tulee tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3.. Ilmoita näille tunnustuksesta
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

On vaikea valita kahdeksan blogia niistä kymmenistä, joita seuraan Google Readerin välityksellä, mutta yritän nyt valita kuitenkin joitakin.

1. Neulova narttu -blogin Soile neuloo aivan ihanan värikkäitä neuleita.
2. Villalankasarvikuonon Judiuni on todella taitava neuloja.
3. Made in Lakeus -blogin Marika kirjoittaa mielenkiintoisesti mm. lääkisopinnoista.
4. Elämän Suola ja Sokeri -blogi on uusi tuttavuus. Veera Eliisa osaa kirjoittaa hyvin lapsiperheen elämästä.
5. Picture Me -blogissa voi seurata Tiian elämää neljän tyttären kotiäitinä.
6. Sandra ompelee ja neuloo kauniita vaatteita ja sisustusjuttuja Sandran tekemää -blogissa.
7. Prosessineuloja -blogissa Mari neuloo todella kauniita neuleita.
8. Nitkutettua -blogissa nitkuttaa Helena upeita neuleita.

Ja sitten seuraa ne kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni..

1. En oikeastaan tykkää suklaasta. Aina silloin tällöin tulee ostettua Tupla tai joku muu suklaapatukka, mutta aina en saata syödä sitä loppuun asti. Salmiakkia ja irtokarkkeja taas rakastan ja söisin vaikka aamusta iltaan.

2. Vaikka olen pieni ja hentoinen, niin minulla on yllättävän kova ääni tarvittaessa ja välillä vaikka ei tarttiskaan  :D .

3. Rakastan sitä, kun talvisin tai syksyn pimeinä iltoina ajellaan autolla ympäriinsä ja saan katselen ihmisten valaistuja ikkunoita, jotta näen millainen sisustus missäkin talossa on :) . En kuitenkaan hiiviskele ikkunoidenne takana ;) .

4. Tykkään pitää omankin kodin kaihtimia auki iltaisin, jos vaikka muut harrastavat samaa kuin minä kohdassa kolme.

5. Haluaisin edes kerran elämäni aikana päästä Pariisiin ja Italiaan.

6. Inhoan puhelimella soittamista. Olen inhonnut pienestä asti. Enkä edes tiedä miksi.

7. Olen kulkenut keskellä kaupunkia edellisepäivän sukkahousut lahkeesta roikkuen :D .

8. Pienenä tykkäsin leikkiä erivärisillä pikkukivillä ja nyt huomaan omien tyttöjeni tekevän sitä samaa.
 

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Paluu arkeen



Kesä on vienyt niin mennessään etten ole ehtinyt edes blogia päivittää. Tuntuu, että koko ajan ollaan oltu menossa, mutta jostain syystä kamera jää aina matkasta tai sitten en jaksaa kaivaa tuota isoa mötikkää laukusta esille.

Viikko sitten vuokrasimme pienen mökin kolmeksi päiväksi. Mies vietti siellä ensimmäisen yön kolmestaan isompien tyttöjen kanssa ja minä aloitin kotona aikamoisen urakan. Päätin nimittäin lopettaa imettämisen. Onhan tuo kuopus jo puolitoistavuotias ja koen, että rinnalla roikkuminen kävi itselleni liian rankaksi. Olen pitkän imetyksen puolestapuhuja, mutta jos se menee sille mallille, että äiti kokee jokaisen imetyshetken vain rasitteeksi, on aika lopettaa.

Loppujen lopuksi vieroitus on onnistunut hienosti ja nyt pikkuneiti on ollut jo viikon verran ilman äidinmaitoa. Iso tyttö jo!

Mökkiloma kulutettiin mm. onkimisen merkeissä. Oli ihanaa, kun koirakin sai juosta rauhassa vapaana ilman pelkoa, että juoksee tielle ja autojen alle. Olimme nimittäni sen verran korvessa ettei autoja kulkenut ohitse ollenkaan eikä Vilmakaan uskaltautunut mökin rajojen ulkopuolelle.

Kotiintuomisiksi oli mökilta yhdeksän ahventa, jotka suomustin ja paistoin pannulla. Tuli ihan lapsuus mieleen. Olihan isäni kova kalamies.

Tämä viikonloppu kului Nummelassa ystäväni ja hänen miehensä kotona. Lauantai-iltana marssimme ystävän kanssa herkkukassit kainaloissa Vihdin Liikuntasampoon keinutuolisaunomaan, herkuttelemaan ja rentoutumaan ulkoporealtaassa yhdessä ystäväni parhaimpien ystävien kanssa hänen 30-vuotissynttäreidensä kunniaksi. Tunnelma oli rento ja rauhoittava ja oli tosi mukavaa viettää pitkästä aikaa tyttöjeniltaa. Kolmen lapsen kotiäidille tuollainen monen tunnin irtautuminen arjesta on harvinaista herkkua.

Jos Jenni luet tätä, niin kiitokset vielä tätäkin kautta ♥ . Nyt olisi sitten tarkoitus palata takaisin arkeen, vaikka mies jatkaakin kesälomaansa vielä jonkun aikaa. Esikoisen koulu alkoikin jo loppuviikosta. Vaikka lomareissut ovat olleet kivoja ja ehdin näitä kodin seiniä katsella ihan riittävästi talven aikana, niin kyllähän tuo matkustelu ja reissaaminen myös väsyttääkin sen verran, että oikeastaan jo ihan odotan normaalia arkea ja sitä ettei kalenterissa ole merkittynä mitään muuta kuin korkeintaan neuvolakäyntejä ja opiskelujuttuja. Nyt saattaisi taas olla aikaa myös neuloa. En ole mitenkään ahkerasti neulonut viimeaikoina. Matkalla Nummelaan onnistuin katkaisemaan sukkapuikkonikin, joten ystävän synttärilahjasukkien neulominen tyssähti sitten heti alkuunsa.



Nämä elämäni ensimmäiset junasukat valmistuivat jo jokin aika sitten lämmittämään suvun uusimman tulokkaan pieniä jalkoja. Siskoni sai aivan valloittavan tyttövauvan parisen viikkoa sitten ja tämä täti on aivan myyty. Liekö pientä vauvakuumettakin ilmassa ;) .
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...