Se aika, kun voi kantaa pihakalusteet paviljonkiin ja nauttia aamukahvinsa siellä. Ja sitten illalla kiertää koko takapiha keräten mukeja, lautasia ja tyttöjen vaatteita sieltä täältä ja vähän tuoltakin.
Se aika vuodesta, kun voi sytyttää pihagrilliin valkean ja syödä lounaaksi makkaraa ja salaattia. Ja jälkkäriksi pallojäätelön jätskikiskalta.
Se aika, kun voi puhallella takapihalla saippuakuplia ja koira juoksee innosta kirmaten niitä suuhunsa napsien. Valitettavasti se vaan alkaa olemaan meidän vanhukselle hiukan liian rankkaa touhua. Hyppii niin korkealle ja juoksee niin lujaa, että sitten meinaa väsyä liikaa.. (tästä puuhasta mulla ei valitettavasti ole kuvia).
Ihanaa, kun tulee kesä!
PS. Yritin tehdä tämän postauksen aiemmin puhelimen kautta, mutta en onnistunut. Kaikki muu onnistui hyvin, mutta kuvat olivat poikittain enkä saanut niitä millään käännettyä. Lisäksi ne tulivat kaikki peräkkäin tekstin loppuun, vaikka yritin niitä sijoitella tekstin väliin. En kai osaa käyttää Bloggerin Androidsovellusta tai sitten siinä on vakavia puutteita.. Jos joku osaa neuvoa kuvien kääntämisen ja asettelun, niin mielelläni otan neuvot vastaan.
PS2. Ette näe täällä valmiita neuleita vähään aikaan. Keskeneräisinä on kaikki samat, mitkä tähänkin asti. Työn aloitus on ollut rankkaa, joten neulominen on nyt saanut jäädä. Onneksi uusi työ ja arki on alkanut pikkuhiljaa tulemaan tutuksi joten huomaan, että pikkuisen alkaa taas sormia syyhyttää. Tekisi mieli neuloa kesäisiä neuleita ja kauniita ohuen ohuita pitsihuiveja.
Voi kun tuli ihan kesäfiilis,kun näitä kuvia katseli :) Lapset kyllä osaavat ottaa ilon irti jokaisesta vuodenajasta!
VastaaPoista