torstai 18. maaliskuuta 2010

Jaksaa jaksaa... no kun ei jaksa


Mikähän siinä on, että tilausneuleet on aina jotenkin niin uuvuttavia? Ystävä tilasi miehelleen koon 42 villasukat ja niitä on nyt sitten yritetty vääntää moneen otteeseen. Oikeasti oon ahkeroinut niiden kanssa, mutta tuossa ylhäällä on tulos. Eka sukka vasta tuossa vaiheessa ja taas mietin pitäisikö purkaa..

Keksin itse heikkona hetkenä, että voisinhan oikeastaan neuloa sukat ystävän jokaiselle perheenjäsenelle. Heitä on kuusi. Kahdet sukat on valmiina. Aikaisemmissa postauksissa mainitsemani raitasukat ystävälle ja lähes samanlaiset raitasukat hänen kuopukselleen. Nämä isot sukat vaan junnaa ja junnaa. Aluksi yritin neuloa Nallesta, mutta jotenkin niistä oli tulossa niin paksut, että vaihdoin Tico Ticoon ja nyt lanka taas on niin ohutta, että tuntuu ettei sukka valmistu ikinä. Pari kertaa olen jo purkanut, kun näyttää tulevan niin epätasaista jälkeä. 2,5 mm puikot ovat vähän liian isot, mutta 2 milliset taas niin ohuet etten millään jaksa ajatellakkaan että neuloisin niillä koon 42 sukat. Täytyy kai käydä vielä lankavarastot läpi ja katsoa josko olisi jotakin muuta lankaa tarjolla.

Olen luvannut itselleni (ja ystävälleni) että tämä sukkaprojekti on nyt ainoa projektini jotta saisin ne joskus valmiiksi asti. Tuntuu siis todella turhauttavalle, kun tummanharmaat Nallet jo huutelevat lankakopasta. Ne haluavat isona Coffee Tuniciksi ihan mulle itselleni. Lähettäkää mulle joku virtapiikki niin että saan nopeasti nämä sukat pois alta ja pääsen viimeinkin tunikani kimppuun. Mun onnella saan sen valmiiksi ensimmäisten helteiden saapuessa.

10 kommenttia:

  1. Zzziiippsszz. Tässä toivomasi virtapiikki, toivottavasti toi näin sähköisesti virtaa edes hieman. :)

    VastaaPoista
  2. Tarvitset ilmiselvästi välikoon puikot 2,25 mm. Mulle on ohuissa sukkalangoissa 2,5 mm liikaa ja käsiala on silloin aika rumaa. 2 millisillä tulee peltiä. Minulla on onneksi samasta langasta jo toinenkin sukka pitkälti yli kantapään. Mulla on siis suunnilleen koko 43 tulossa. Lähetän lopun neuleinnon sulle. Ppppzzzzzzzzzztttt.

    VastaaPoista
  3. Mulla kin välillä tapahtuu tota. on neuletyö/töitä jotka on tilaustöitä ja sitten ei kiinnostaiskaan yhtään. :P Lähettelen neulomisvoimia urakkaan että pääset oman tunikasi kimppuun!! <3

    VastaaPoista
  4. Hilmukka: Kiitos :D

    Judiuni: Tarttisin tosiaankin. Muistelin ihan jo ostaneenikin 2,25 millin puikot, mutta eipä niitä ainakaan mistään löydy, joten taisinpa vaan joskus heittää ostoskoriin nettikaupassa ja siirtää lopussa pois. Harmittaa.

    sade: Minä kyllä tykkään tehdä toisille. Melkein neulonkin muille enemmän kuin itselleni, mutta heti menee neuleinto, jos joku oikein vartavasten tilaa jotakin. On se kumma. Luulis että silloin olis enemmän motivaatiotakin neuloa, kun tietää että joku oikeasti kaipaa just sitä juttua jota neulon.

    VastaaPoista
  5. Heh, itse painiskelen vähän samassa tilanteessa. :D Neulon muille sitä sun tätä erinäisiksi lahjoiksi vaikka kuinka paljon, mutta poikaystävän huopatossujen teko ei kiinnostaisi yhtään nyt kun hän oikein pyysi sellaiset tekemään. :D Ja ne huopatossuthan neuloisi parissa illassa, mutta joku vaan tökkii... :D

    VastaaPoista
  6. Miulla on sama ongelma. Pitäisi aloittaa neulomaan synttärisukkia isojalkaiselle miehelle. Ei oikein huvittaisi, mutta kun menin omalle Miehelle lupaamaan...

    VastaaPoista
  7. Hui, ei kai harrastuksen pitäisi olla ryydyttävää tai tuntua pakkopullalta... Sukat nurkkaan ja oman tunikan kimppuun, jos se innostaa! Ja ne sukat sitten vaikka seuraavalle talvelle.

    VastaaPoista
  8. Annika ja Päivikki: On se tosiaan kumma ettei niitä tilaustöitä huvita ikinä tehdä. Kai siinä tulee jotain suorituspaineita tai jotain.

    Lime: Mussa on vähän sitä vikaa, että alan ottaa harrastuksetkin liian vakavasti. Sama kävi espanjan kurssin kanssa ja jouduin jättää sen kesken, kun ei mulla ollut aikaa tehdä läksyjä niin hyvin kuin olisin halunnu ja aloin stressaamaan kamalasti tunteja, kun en mielestäni osannu tarpeeks hyvin.

    Pääsääntöisesti neulominen on kuitenkin mulle rentouttavaa. Jotkut työt vaan tökkii kamalasti.

    VastaaPoista
  9. Itselläni on välillä kolmekkin kudinta(Pohjanmaalla kurotaan)menossa. kun alkaa tökkiä vaihdan työtä, näin tylsäkin työ valmistuu siinä sivussa. Suosittelen. Isoäiti

    VastaaPoista
  10. Isoäiti: Mulla on myös yleensä aina monta työtä kesken, mutta kun meikäläisellä sekin homma tahtoo mennä yli ja nytkin on yksi laatikko ja monta pussukkaa täynnä keskeneräisiä. En oo vielä oikein löytänyt sellaista kultaista keskitietä :D .

    Mutta rikoin lupaustani sen verran, että neuloin välissä parit helpot tossut ja nyt sitten taas sukkien neulominenkin maittaa iltaisin äänikirjan kanssa.

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola. Olisin iloinen juuri sinun kommentistasi :) .

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...