Kävästiin eilen siskon kanssa metsäretkellä. Sisko etsi askartelumateriaalia ja minä haaveilin löytäväni viimeinkin muutaman suppilovahveron. Päätin ottaa Vilman mukaan ja ai että, se tykkäsi. Siellä metsässä, kun katseli sen mieletöntä juoksua, ei olisi ikinä uskonut sen olevan jo elämänsä ehtoopuolella. Voi, kun tulisi taas kaunis, sateeton päivä, niin aivan varmasti lähdetään uusiksi ja otan lapsetkin mukaan.
Sisko sai askartelumateriaalinsa ja minäkin sain ihan mukavasti suppiksia pussini pohjalle. Illalla paistoin ne sipulin ja suolan kanssa ja herkuttelin. Ai että, ne on hyviä!
Pahoittelen kuvien huonoa laatua. Napsasin ne puhelimellani, jonka kameraa en oikein vieläkään ole oppinut käyttämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat blogin suola. Olisin iloinen juuri sinun kommentistasi :) .