Perussukat
Ohje: omasta päästä: ranskalainen kantapää ja sädekavennus
Lanka: vas. Nalle Marjaretki (puolukka), oik. tuntematon villalanka
Koko: vas. n.29, oik. n.25
Oon taas viettänyt vähän hiljaiseloa blogin suhteen. Puikot kuitenkin ovat sauhunneet oikein urakalla. Loppuvuodesta takavasemmalta iskenyt neuleblääh on siis nyt selätetty ja sormet syyhyävät koko ajan päästä alkamaan uusia projekteja. Ravelryn jonokin on taas paria työtä lyhyempi.
Heti tammikuun alussa neuloin tytöille akuuttiin sukkapulaan villasukat. Alunperin aloin neulomaan esikoiselle sukkia tuosta vihreästä tuntemattomasta villalangasta, jonka sain aiemmin ystäväni äidiltä, mutta tyttöpä ei suostunutkaan laittamaan tummanvihreitä sukkia jalkaansa, prinsessa kun on, joten vihreät villasukat neuloutuivatkin kuopukselle. Isompi neiti valitsi langaksi Annalta saamani Novitan Nalle Marjaretken. Tuntui ihan miellyttävältä neulottavalta ja kauniit sukatkin siitä tuli. Eipä noihin kovin suurta nöttöstä mennyt, joten lankaa taitaa riittää vielä muutamiin pikkusukkiin.
Valmiisiin sukkiin kiinnitin silitettävät liukuesteet, mutta kuvia en ole ehtinyt napata, kun sukat ovat koko ajan käytössä ja jarrut jo melkein irronneet. Taisin silittää ne vähän liian huonosti, mutta tiedänpähän silitellä lujemmalla otteella ensi kerralla. Onko kenelläkään muuten kokemusta
S&S:n Sock Stopista? Minä tilasin sitä netistä, mutta valitettavasti en saanut testattua, koska neste jäätyi postilaatikossa maatessaan ja meni pilalle. Täytyy kokeilla joskus ostaa suoraa kaupasta tai tilata sitä kesällä, kun pelkoa jäätymisestä ei ole.
Onpa puikoilta tipahtanut sukkien lisäksi muutakin kivaa.
Lanka: ruskea: Marks & Kattens Eco Baby Bomull, sininen: Sandnes Garn Mandarin Petit
(kolmeen rättiin meni yhteensä 2 kerää, eli yksi kumpaakin väriä)
Puikot: 3mm
Näitä tiskirättejä oli oikein mukava neuloa. Kaksinkertaisesta langasta sai nopeasti valmista ja tuo malli on mikä parhain telkkarineule. Kirjava jää omaan käyttöön, mutta yksiväriset matkaavat muualle. Lankakorissa odottelee vielä oranssia Mandarin Petitiä, josta neulon vielä jossain välissä välipalatyönä Starfishejä. Varsin koukuttava malli ja kaikenlisäksi kaunis ja sopivan kokoinen.
Shetland Triangle (kirjasta Wrap Style)
Lanka: Teetee Kamena (1 vyyhti)
Puikot: 3,5mm
Shetland Triangle on ehdoton huivisuosikkini, koska se on kaunis, monikäyttöinen ja älyttömän nopea neulottava. Tällaisessa kaulalle tarkoitetussa huivissa kesti kaksi iltaa + pingotus. Olisihan tuo nopeampaakin valmistunut jos pystyisi neuloa niin paljon kuin haluaisi. Tämäkin matkaa muualle, mutta jossain vaiheessa aion neuloa itselleni samanlaisen. Tuolla kun odottelisi vielä yksi vyyhti samaa lankaa.
Onnistunut Owls sai neuleitsetuntoni kohoamaan sen verran, että uskaltauduin viimeinkin toteuttamaan jo jonkun aikaa jonossa olleen
Shalom Cardiganin (huom! Linkki johtaa PDF tiedostoon). Eipä tuota olisi tarvinnut jännittää, koska ohje oli tosi selkeä ja malli valtavan helppo ja nopea neuloa. Loin silmukat toissailtana ja tänä aamuna päättelin langanpäät, kostutin ja tuolla se pingottuu kylppärissä. Normaalisti en pingota neuletakkeja tai -paitoja, mutta Shalomista tuli vähän turhan kippana, joten yritän josko se pingottamalla vähän suurenisi. Muussa tapauksessa harkitsen sen antamista siskon tytölle. Mietin nyt vielä.
Kunnon kuvat ja tarkemmat tiedot tulevat sitten kun takki (voiko tuota edes takiksi kutsua.. liiviksi pikemminkin) on kuiva. Jos tämä versio lähtee siskon tytölle, aion neuloa jossain vaiheessa itselleni uuden. Tämän kanssa kävi siinäkin mielessä hassusti, että tilasin langat (Dropsin Alaskaa) netin kautta ja koska värit toistuvat vähän joka koneella eri tavalla, luulin tilaavani lankaa harmaana, mutta se onkin tummanruskeaa. Kaunis väri sekin, mutta tahtoisin silti mieluummin harmaan.
Koska innostuin näistä vähän isommista töistä (ja Ravelryn jonon lyhentämisestä) niin kovasti, tuli eilen ruokaostoksilla laitettua kärryihin myös langat
Coffee Tuniciin. Siitäkin on tullut haaveiltua jo pitkään, mutta en vaan ole uskonut, että osaisin sellaisen neuloa. On muuten tosi jännä havaita kuinka neulomistaidot paranevat projekti projektilta ja kohta mua ei pidättele mitään. Toivottavasti espanjankurssin suoritettuani ei enää edes espanjankieliset ohjeet. Kurssia on nyt kuitenkin vielä koko kevään verran jäljellä, joten pidättäydyn vielä suomessa ja enkussa.
Ennen kuin luon tunikaan silmukat, taidan kuitenkin ottaa käsittelyyni siskon mohairpaidan ja saattaa sen viimeinkin valmiiksi. Eipä se tainnutkaan olla kuin loppukesää, kun sen siskolle lupasin.. viheltelee..
Juuri nyt täytyy kuitenkin hilipasta keittiöön ja laittaa lasagnea ettei kuolla koko perhe nälkään.