lauantai 29. maaliskuuta 2014

Terveisiä sairastuvalta!


Keskeneräisten korissa on tapahtunut pienimuotoinen kevätsiivo. Esikoisen luistinsukat joutivat purkuun ja aloitin niiden langasta sekä ihanan ruskeasta Opalista Broken Seed -sukat. Kuva on otettu tosi huonosta kohtaa, koska jostain syystä tuossa yhdessä puikkojen vaihtumiskohdassa kuvio on tosi typerän näköistä. Muuten kyllä broken seed on ihan kauniin näköistä ja helppo neuloa. Näissä sukissa ei ehkä ole ihan parhaat värit. Kohta on ensimmäinen sukka valmis, mutta ei niistä kyllä esikoiselle sukkia tullut. Omaan jalkaan ne taitaa olla sopivat. Loin vanhasta tottumuksesta 16 silmukkaa per puikko ja vasta jonkun verran neulottuani tajusin että eihän mun itelleni pitänytkään sukkia neuloa. No ei se mitään. Kerroinhan juuri edellispostauksessa reikäisistä sukistani, joten kyllä mulle aina sukat kelpaa ;).


Yhdet raitasukatkin valmistuivat. Jouduin käyttäämään toisen sukan kantapäähän ja kärkeen mustaa lankaa ruskean sijasta, koska onnistuin hukkaamaan ruskean lankakerän. Löytyihän se tietenkin heti sen jälkeen, kun sukat tulivat valmiiksi, mutta en alkanut purkamaan. Nämä on ihan vaan tälläiset sekunnissa neulotut perussukat seiskaveikkojen jämistä, joten ei näistä sen enempää. Valmiiksi kuitenkin tulivat.

Pääsi korista muutakin purkuun. En onnistunut saamaan valkoisesta virkatusta neuletakista yhtään minkään näköistä, joten purin pois. Nyt on taas helpompi hengittää, kun ei ole liikaa keskeneräisiä neuleita korissa huutelemassa.

Täällä viimeiset viikot ovat kuluneet sairastellessa. Sitkeää nuhakuumetta ja ainakin yksi todistettu korvatulehdus. Alkaa jo pikkuhiljaa pää hajota, kun yöt menevät suurimmaksi osaksi valvoessa, niistäessä pienimmäisen nenää, laittaessa suppoja ja tukkoista vauvaa heijaten ja rauhoitellen. Sais jo nämä pöpöt riittää..

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kerrotaanpa keskeneräisistä


Kuvassa on kaikki keskeneräiset neuleeni ja virkkaukseni tällä hetkellä. Onhan noita kertynyt. Mikä pahinta.. Yhtään mikään niistä ei innostaisi yhtään, vaan tekisi mieli neuloa joku ihana pitsihuivi, Broken Seed -sukat, pöllölapaset (hei muuten.. Kuvasta puuttuu yhdet pöllölapaset!! Missähän ne on?!?) ja kaikenlaisia ihania raitasukkia.


Heti uuden vuoden jälkeen aloittamani Summer Festival -neuletakki ei ole saanut osakseen ajatustakaan aikoihin. Meni inspiraatio, kun ohje ei jotenkin auennut. Tämän takin kohtaloa mietin vielä. Tekisi mieli purkaa ja käyttää ihanat langat johonkin muuhun kivaan neuletakkiin. Täytyy kai katsella taas Ravelryä sillä silmällä.


Alpacasta Pikkuruiselle aloittamani neuletakki on edistynyt vain muutaman kerroksen. Tätä on ihan kiva neuloa, mutta sitten sain päähäni, että virkkaamalla saisin nopeammin valmista ja aloitinkin seuraavassa kuvassa olevan takintekeleen.


Mutta enhän minä osaa omasta päästä takkia virkata, joten ei se sitten edistykään yhtään sen nopeammin kuin tuo alpakkatakkikaan. Nyt pitäisi aloitella hihanreiät, mutta kun en oikein osaa päättää mihin kohtaan ne olisi paras laittaa ja montako silmukkaa ne tarvitsevat.. Huoh. Aion kuitenkin saattaa tämän takin valmiiksi, kuten myös tuon Eevin alpakkatakin.


Päivänä eräänä huomasin, että lähes jokaisessa omistamassani villasukkaparissa on reiät kantapäissä ja koska olen huono parsimaan, ja koska Hippopotamuksesta jäi seiskaveikkaa yli, päätin neuloa nopeasti itselleni ihan vaan perusraitasukat. No nopeastihan se ensimmäinen sukka valmistui, mutta sitten iski toisen sukan syndrooma, joten keskeneräisten koriin nämäkin sukat päätyivät ja kuljen vanhoissa reikäisissä. Nämä ajattelin yrittää saada tänään valmiiksi.



Esikoisen luistimiin tarkoitetut neonsukat ovat pahasti vaiheessa vaikka luistelukelit taitaa olla tältä talvelta ohi. Harkitsen vakavasti näiden purkamista ja uusien neulomista Broken Seed -mallilla jonkun yksivärisen langan kanssa ellen sitten saa jostain inspiraation ja rykäise noita valmiiksi ihan sellaisenaan. Villasukkiahan tarttee aina, oli sitten luistelukelit tai ei ;) .


Sitten onkin vielä tämä paperinaruliina. Eiköhän se tuosta pääsiäiseksi valmistu. Se on ainakin tavoitteena. Jos ei valmistu, niin sitten ei valmistu. En revi stressiä.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Paperia puikoilla


Eihän paperinarua lasketa langaksi, eihän? Sehän on narua eikä lankaa.. Myyjä ainakin oli kanssani samaa mieltä. En siis mokannut langanostolakkoani.
Menin nimittäin hankkimaan vyyhdillisen paperinarua, josta aloin neuloa pöytäliinaa olohuoneeseen. Toivon sen valmistuvan pääsiäiseksi, koska onhan tuo värikin aika pääsiäismäinen. Ei vaan ole mitään maailman mukavinta neulottavaa. Sormet on ihan verillä, kun tunnin verran tuollaista neuloo. Hitaasti siis edistyy.


Meidän Pikkuruinen kasvaa sen verran joutuisasti, että vaatelipastoa siivotessa tajusin ettei sillä ole sopivan kokoista neuletakkia lainkaan ja villahousutkin jäävät pian pieniksi. Pistin siis puikoille pienen neuletakin Dropsin Alpacasta. Tämä lanka sentään on omista varastoista. Tämänkään neulominen ei tahdo edistyä. Mallineule on sen verran hidasta neulottavaa. Varsinkin kun lanka on niin liukasta. Mutta hiljaa hyvä tulee.

Oma, aiemmin aloittamani neuletakki ei ole edistynyt sitten silmukan vertaa. Ohje oli jotenkin vaikeaselkoinen ja sen kanssa on tuntunut muillakin olevan hiukan ongelmia, joten tällä kertaa ei vika vissiin ole pelkästään omassa ymmärryksessäni. Vielä minä senkin takin joskus neulon, mutta saa nyt nähdä minä vuonna sen teille valmiina esittelen.

Tänään en kuitenkaan ehdi neulomaan, sillä täytyy tästä alkaa järjestelemään esikoisen huomisia kymppisynttäreitä. Leivottavaa ja siivottavaa riittää.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...