tiistai 25. lokakuuta 2011
Harrastus haittaa harrastusta.. vai miten se nyt menikään?
Täällä on aika kulunut pitkälti muiden kuin neuletöiden parissa. Minulla nimittäin taitaa olla lähenevän kolmenkympin kriisi tai jotain ja päätin sen kunniaksi aloittaa lukion ;) .
Oikeastaan mulla on takataskussa eräs haave, jota nyt yritän toteuttaa. Enpäs kerrokkaan mikä se haave on, mutta sen toteuttamiseksi kuitenkin vaaditaan lukio-opinnot. Nyt sitten kahlailen lukion kursseja lävitse nettilukiossa. On muuten aivan mahdottoman oiva opiskelupaikka kotiäidille tai muuten kotona viihtyvälle.
On täällä pikkasen neulottukkin, mutta saattaa olla että opinnot häiritsevät harrastusta ja siksi blogikin saattaa päivittyä harvakseltaan (aivan kuin tämä muka muuten päivittyisi usein..). Nyt tiedätte mistä se johtuu.
Nyt täytyy taas rientää. Ajattelin tehdä yhden lukion äidinkielen tehtävän ja sitten pitääkin laittaa tytöt ja itsensä valmiiksi tämän illan Mimi ja Kuku -esitystä varten. Voi olla, että tämän illan jälkeen korvat soi ja pää räjähtää. En nimittäin ole mitenkään erityisesti kyseisen sarjan ystävä, mutta neiti neljävee on ja mitäs äiti ei lastensa takia tekisi..
torstai 13. lokakuuta 2011
Aina jotain muuta
Se menee muuten joka kerta niin, että jos täällä blogissa kerron, että aion ottaa juuri jonkun tietyn neuleen seuraavaksi työn alle, niin aivan varmasti teen aivan jotain muuta. Nytkään en jatkanut mitään kyh -sukkia enkä myöskään väännä palmikoita Coffee Tuniciin tai mihinkään muuhunkaan. Päätinkin korkata jokin aika sitten ostamiini Novita Polku langat. Ajattelin kokeilla millaiset raitasukat niistä tulisi ja miten kestää sukkakäytössä. Väreinä Munakoiso ja punajuuri.
Lanka on aika rasittavaa neulottavaa. Se halkeilee koko ajan. Lankahan siis muodostuu sellaisesta vähän hahtuvamaisesta kierteettömästä hötöstä, jonka keskellä kulkee musta ohut lanka. Tuo lanka siis periaatteessa pitää koko paketin koossa, mutta jostain syystä onnistun usein nappaamaan puikolle vain sen ohuen langan ja tottakai huomaan virheen vasta muutaman kerroksen neulottuani. Kiva siinä sitten alkaa etsiskellä loppulankaakin puikolle.
Varsinkin Punajuuren väreistä tykkään tosi paljon. Kerässä on sellaista vähän niinkuin lohenpunaista, violettia, pinkkiä ja sellaista mitä tuo nyt olisi.. vaaleaa oliivinvihreää tai jotain. Valitettavasti myös Munakoisossa on paljon juuri samaa violettia kuin Punajuuressa ja tottakai ne sattuivat sitten yhtäaikaa puikoille. Raidat eivät erottuneet yhdessä kohtaa yhtään, joten jouduin purkaa ja napsasta toisen langan poikki ja aloittaa eri kohdasta värijouksua. Nyt näyttää jo paljon paremmalle.
Tosi monella neulojalla on blogikissa tai -koira, joka syö neulojan neuleet, purkaa työt tai nukkuu valmiiden neuleiden päällä. Noh.. Mulla ei haaveista huolimatta omaa blogikoiraa ole eikä sen kummemmin kissaakaan, mutta on mulla tuollainen juuri ryömimään oppinut blogivauva, joka on jostain syystä erittäin ihastunut lankoihin. En saa neuloa enää yhtään rauhassa, koska vauva joko yrittää repiä puikkoja mun käsistä, nappaa multa lankakerän tai sotkee itsensä lankaan ja kuljettaa sitä pitkin taloa. Onnistuin tänään taltioimaan tuon viimeiseksi mainitun kameralla.
No mutta.. Nyt juhlimaan siskontytön synttäreitä..
tiistai 11. lokakuuta 2011
Kyh 17 vihdoinkin valmiina
Kyh 17
Ohje: Lasten sileä perussukka omasta päästä
Lanka: Shoppel Wolle Admiral 4ply (itse koolattu)
Puikot: 2mm Addit
Muuta: aika ihanat olis, jos koot täsmäis
Edellisen postauksen tilaustyöt ovat jo valmiina ja toivottavasti jo uusilla omistajillaan. Valitettavasti siinä kaikessa tohinassa en muistanut niitä kuvata. Harmittaa. Itseasiassa edellisen postauksen lilat sukat eivät menneetkään omistajalle, jolle olin ne aikonut neuloa, vaan päätin sittenkin neuloa hänelle erilaiset ja eri langasta. Niistä ei nyt sitten ole yhtään minkäänlaista kuvaa, mutta eipä tuo haittaa.
Nämä Kesäyön hullutuksessa aloittamani lasten perussukat valmistuivat muutama minuutti sitten. Lanka on aika hassua. Koolasin sen itse ja minähän en osaa värjätä lankaa. Niinpä väri käyttäytyy aika omituisesti, mutta nuo on oikeastaan aika hauskat noin. Sukista tuli muutenkin ihanat, mutta jostain syystä toisesta sukasta tuli vähän leveämpi ja pidempi, vaikka laskin silmukat ja kerrokset. Puikotkin olivat samat, mutta sukkien neulomisessa oli niin pitkä tauko, että taisin neuloa toisen paljon löysemmällä käsialalla. Noh.. Eipä tuo haittaa. Uskon, että keskimmäinen, neiti neljävee suostuu ne ottamaan käyttöönsä tuollaisenaankin.
Näissä lähikuvissa huomaa kuinka lanka on aika pörröistä. En kiinnittänyt siihen neuloessa mitään huomiota, joten ei se ole häiritsevää. Vasta näistä kuvista äkkäsin, että onpas pörheää. Onneksi niitä tuskin kukaan alkaa kovin tarkkaan tutkimaan, kun käytössä ovat.
Nyt yritän päättää jatkanko Coffee Tuniciani, jota olen nyt muutamana iltana vähän neuloskellut, ja yritän saada sen sopivasti valmiiksi kylmeneviin päiviin vai otanko työn alle taas jotkut KYH -sukat. Toisaalta tekis kyllä tosi paljon mieli vääntää palmikoita. Tosi mielelläni myös pukisin uuden neuleen ylleni.
Mukavia syysiltoja neuleiden parissa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)