Eipä olisi meikäläisestä uskonut!

Ohje: Asteri-matto

Kude: Eko-ontelokude (n. 5kg)

Koukku: 10mm

Fiilis: Voi ihana!

Yhtäkkiä, kesken raitasukkien ja virkatun villatakin, päätin käydä ostamassa Paaposta ontelokudetta ja virkata olohuoneeseen maton. Minähän en ole oikein koskaan osannut virkata, mutta Virta Hipposen myötä, kynnys kokeilla madaltui.

Hain siis kuteet ja tartuin koukkuun. Matto valmistui muutamassa illassa ja siitä kyllä yllätyin todella, koska halkaisija on kuitenkin hiukan yli 140cm. Oikeasti ennen reunuspitsiä kuuluisi olla vielä yksi kerros pylväitä, mutta oikaisin vähän, koska pelkäsin ettei kude riitä eikä se kyllä olisi riittänytkään.

Tuntuu ihan mahtavalta saada valmiiksi jotakin noin suurta ja jotakin sellaista, johon ei olisi koskaan uskonut pystyvänsä. Vaikka viimeinen kerros tuntuikin jo aika tuskalta, niin maton virkkaaminen oli kyllä todella mukavaa puuhaa. Aloin ihan vakavissani miettimään, josko yrittäisin joskus virkata olohuoneeseen vastaavalla tyylillä oikein iiiison maton. Seuraavaksi kokeilen kuitenkin varmaankin samanlaista mattoa trikookuteesta. Ontelokude kun tulee loppujen lopuksi aika kalliiksi. Tälle matolle tuli hintaa hiukan vajaa 60e.

Nyt taitaa kuitenkin olla aika palata taas niiden raidallisten pariin. Neulominen vaan tök tök tökkii. Virkkaus maistuu tällä hetkellä paljon paremmalta.

Elossa!

Neuleplääh vaivaa. Oikeastaan toisaalta huvittaisi neuloa, mutta en vain saa aikaiseksi ottaa ja neuloa. Puikoilla on vähän raitasukkaa itselleni ja vähän neonsukkaa jollekkin toiselle. Virkkuukoukunkin kaivoin esille ja aloin tekemään elämäni ensimmäistä virkattua villatakkia. Alku lähti hyvin käyntiin, mutta sitten into lopahti.

On ollut niin kuumaa ettei oikein mikään ole huvittanut. Hermot jo tahtoo olla kireällä, kun aina on läkähdyttävän kuuma eikä meidän vanhassa talossa tietenkään ole ilmastointia. Välillä olen neuloskellut silmukan sieltä, toisen täältä, mutta eihän se onnistu, kun kädet hikoaa jo pelkästä lankojen ajattelusta.

Nyt on onneksi vähän viileämpää, joten eiköhän sitä taas syksyn mittaan ala neulominen ja virkkaaminenkin huvittamaan. Joululahjojakin pitäisi varmaan alkaa miettiä.

Tuli muuten mieleen, että onko teillä muilla ongelmia Bloggerin ja anonyymien roskapostibottien kanssa? Minulla tahtoo huumori loppua, kun puhelin piipittää keskimäärin 5-10 kertaa päivän aikana uuden sähköpostiviestin merkiksi ja kun sitten menen innoissani katsomaan, kuka minua on muistanut, kyseessä onkin herra tai rouva Anonyymi, joka on taas niin valtavan innoissaan näin hyvästä bloggaajasta ja kirjoituksista ja kuinka hänkin haluaisi olla yhtä hyvä bloggaaja ja sitten perässä vähän linkkiä, jos vaikka kävisin hänen blogiansa katsomassa ja osoitteena tietenkin joku poker.com tai muu vastaava. En millään haluaisi vaatia kommentoijilta vahvistuskoodia, koska niitä on omasta mielestäkin tosi ärsyttävä naputella, mutta eipä noita roskaposteja oikein muillakaan keinoin saa häviämään. Otin käyttööni kommenttien valvonnan, mutta se ei auta noihin miljooniin sähköpostiviesteihin.

No mutta se siitä aiheesta.. Halusin vain tulla kertomaan, että elossa ollaan edelleen vaikkei minusta mitään kuulukaan.