No nyt on niitä kuviakin

Ajatella, että sain jotain ihan valmiiksikin, vaikka neuleblääh vaivaakin. Ajattelin, että teen pikkuhiljaa valmiiksi kaikki keskeneräiset ufoutuneet työni ja tuo laukku on yksi niistä. Alunperin siitä piti tulla huovutettu patalappu. Sitten ajattelin, että äh, teen mieluummin siitä pelkän huovutetun läpyskän, josta leikkaan vaikkapa sydänkuvion jotakin koristamaan. Neuloessa sain idean huovutetusta kukkarosta, mutta nostinkin pesukoneesta ilmiselvän laukun. Laukku siis muotoutui laukuksi ihan vahingossa. Lankana laukussa oranssia Naturngarn no 1:a, jota joskus tilasin kaksi kerää kokeilumielessä. Laukkuun meni lankaa aika pitkälti ne kaksi kerää. Puikkoina vitosen pitkät puikot.

Sukat on tehty tarpeeseen. Viivi-Lotalla on aina villasukat kateissa kun pitäisi lähteä ulos, joten päätin neuloa sellaiset kauan sitten tilaamastani fuksiasta Ullteppegarnista. Mulla on sitä kaksi kerää, mutta eihän noihin Viivi-Lotan sukkiin mennyt kuin hitunen. Päätin, että neulon samasta langasta sukat vielä itselle ja Nellillekkin ja luultavasti siitä riittää vielä tyttöjen pikasniikkereihinkin. Sukat on ihan perussukat ilman varren joustinneuletta. Nellille teen varmaankin samanlaiset.

Sain muuten jotain muutakin keskeneräistä valmiiksi. Mun ufokorissani on jo kauan ollut lyhytlahkeiset hahtuvahousut Nellille. Aloitin niitä joskus, kun halusin päästä eroon vanhoista hahtuvajämistä, mutta jostain syystä ei sitten napannutkaan niitä neuloa. Nyt otin kuitenkin härkää sarvista ja neuloin ne loppuun.

Hahtuvista vaaleanpunainen taitaa olla Pirtin hahtuvaa ja lilan ostin muistaakseni Kestovaippakaupasta. Varmaksi en kuitenkaan mene sanomaan. Tilasin joskus Nelli-Marian odotusaikana valtavasti hahtuvaa eri paikoista enkä sitten enää jälkeenpäin muista mikä on mitäkin hahtuvaa. Tuo lila nyt ei kuitenkaan tunnu yhtä pehmeältä kuin Pirtin hahtuva ja kaikenlisäksi se oli keritty kiekolle yksisäikeisenä. Kaksisäikeisenä nuo on kuitenkin neulottu.

Hahtuvan joustinneulehan ei kovin pitkään pidä joustavuuttaan, joten villahousuihin on aina hyvä keksiä joku vaihtoehtoinen juttu, millä ne pysyy ylhäällä. Tavallinen kuminauha tuntuu mielestäni ikävältä ihoa vasten, Framilonkaan ei ole ihoa vasten hyvä, silkkinauha ei pysy kunnolla kiinni ja villanauha taas painaa istuessa. Mietinkin kauan että mitä ihmettä keksisin vyötärölle. Tutkin ompelulaatikkoani ja sitten löysin vaaleanpunaista pehmeää joustokanttia, jota ompelin housujen vyötärölle sisäpuolelle. Housut pysyy hyvin jalassa, joustokantti ei paina ja kaikenlisäksi ompelin sen vain yläreunastaan kiinni, joten välillä se vilkkuu jännästi resorin alta aivan kuin typyllä olisi kiiltävät vaaleanpunaiset pikkuhousut villiksien alla. Tykkään. Noista mörvelöistä taisikin tulla tytön kauneimmat villahousut.

Nyt vaihtamaan kakkavaippaa, pyyhkimään pyllyä ja autoa pakkaamaan. Lähden tyttöjen kanssa päiväksi äidin luokse naapurikuntaan.

Psst. Osallistukaahan kaikki Pauliinan kyselyyn.