Elämää Sinisalossa

http://elamaasinisalossa.blogspot.fi/

Koska tänne ei näytä suurista suunnitelmista huolimatta muodostua muuta kuin käsityötekstejä, perustin uuden blogin ihan vain arjesta kirjoittamiselle.
On tullut soudettua ja huovattua näiden blogien kanssa, mutta ehkäpä tällä kertaa onnistaa. Tämä blogi pysyy nyt siis neuleblogina, mutta yllämainittua blogia seuraamalla voit lukea muitakin juttuja.

Uuden opettelemista

Minähän en osaa virkata. Päätin kuitenkin, että opettelen ja ihan kivoja tiskirättejä sainkin aikaiseksi. Käytiin pari päivää takaperin Seinäjoella kurkkaamassa onko vauvalla masussa kaikki hyvin ja samalla reissulla poikettiin Prismaan, josta mies bongasi kaksi kivanväristä Puro Batik -kerää. Olen jostain syystä aina luullut niiden olevan täyttä puuvillaa ja nappasinkin kerät mukaani mielessäni tiskirätit. Rättiä virkatessa ihmettelin langan keinokuitumaista tuntua ja kun tarkastelin vyötettä, niin eihän se sitten mitään puuvillaa ollutkaan. Saa nähdä miten 100% akryyli toimii tiskirättinä, mutta jos ei toimi, niin olkoot sitten vaikka pannunalusia tai jos ei muuta, ni barbeille peittoja/mattoja.

Mallit on ihan omasta päästä. Toinen on ihan vaan kiinteitä silmukoita suurinpiirtein neliön muotoon ja sitten reunoille vielä tuota "isoäidinneliöreunusta". Ja toisesta yritin saada aikaiseksi mahdollisimman pyöreän kiinteillä silmukoilla ja sitten vaan simpukkaa(?) reunoihin.

Lankaa jäi vielä ja toinen (paremman värinen) kerä on vielä korkkaamatta. Jospa sitä uskaltautuisi seuraavaksi ihan etsimään Ravelrystä ohjeen ja yrittää virkata ohjeen mukaan. Siinä mulla yleensä alkaa lähtemään sivuraiteille ja sitten menee mielenkiinto koko virkkaukseen. En tiedä miten virkkaus voi olla niin vaikeaa, kun neulominen kuitenkin onnistuu ihan hyvin.

Siellä se oli!

.. postilaatikossa.

Miten tätä hannii edes neuloa? Juuri niin ihanaa, kuin odotinkin. Tästä neulon kyllä jotain ihan vain itselleni!

Nää on niin ihanat!

En millään malta olla näyttämättä teille, noita mun pöllösukkien alkuja. Mitään valmista näytettävää ei siis ole, mutta katsokaa nyt näitä sukanalkuja! Eikö oo ihanat?

Vasta yksi pöllö on saanut silmät. Helmet on sen verran pienireikäisiä ettei Heritage mahdu niistä läpi, joten joudun ommella silmät kiinni jälkikäteen. Helmet tulee kyllä ihan jokaiseen pöllöön kunhan sukat valmistuu.
Monille pöllöt ovat jo menneen talven lumia, mutta minä en saa niistä tarpeekseni. Tuo pöllöpalmikko on vaan niin valtavan kätevä! Kukahan sen on alunperin keksinyt?

Tässä muuten nyt näkyy myös se tilaamani sukanpingotin. Kätevä laite.

On mulla muutakin puikoilla. Aloitin muutama päivä sitten lahjakassista löytyneestä beigestä Novitan Virkkauslangasta Eliina Shawlin. Tai siis en minä tiedä onko lanka Novitan Virkkauslankaa, mutta eikös se ole ohuempaa kuin Kotiväki? Jompaa kumpaa se lanka kuitenkin on. Sitä löytyi kassista beigenä, valkoisena ja vaaleanpunaisena. Tämä neule on todella aivoton ja se on hyvä ottaa esille, kun tekee mieli vain tuijottaa telkkaria, mutta kädet kaipaavat samalla jotakin puuhaa tai esim. iltavuoron viimeisillä minuuteilla, kun asukkaat ovat jo nukkumassa ja työt tehty, mutta vielä ei kuitenkaan saa lähteä kotiinkaan :) .

 

Huivinalku näyttää kuvassa todella epätasaiselta ja kurttuiselta, mutta ei ole sitä luonnossa. Uskon, että tästä tulee vielä tosi kaunis pitsihuivi.

Harmaata ja väriterapiaa

Ohje: Kerttu -sukat

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: 3,5mm

Fiilis: Yksi mallikerta lisää varteen, niin olis paljon paremmat.

No nyt on Kerttuset valmiit ja pingotettu uudella sukanpingottimella :) . Tilasin Priimasta Succaplokin sukanpingottimen koossa 38 ja on se kyllä kätevä laite. Oon aiemmin itse tehnyt pingottimia jämäköistä pöytätableteista, mutta kun niitä leikkaa vapaalla kädellä, niin eihän niistä niin hyviä tule. Nyt on ensimmäinen Lindsaykin pingottumassa ja jotenkin mulla on sellainen kutina, että tulee alkuhuumassa pingotettua kaikki vanhatkin villasukat :D .

Lankatilauksenkin tuossa tein ja se jo kotiutuikin. Vaikka olen neulonut jo vuodesta 2006, en ole ikinä kokeillut Vuorelman Vetoa, jota niin moni kehuu. Nyt oli siis pakko kokeilla ja tilasinkin sitä kolmessa värissä. Petroolia, vedenvihreää ja pinkkiä. Lisäksi päätin kokeilla Cascade Heritagea ja sitä tilasin keltaisena ja tuollaisena kirkkaana vaaleanvihreänä. Mikä lie oikea väri. Vihreä Heritage pääsikin jo puikoille ja niistä on muotoutumassa Owliet, jotka ovat roikkuneet Ravelryn jonossani jo pitkään. Mukava malli neuloa. Ei tarvitse ihan koko aikaa tuijotella kaaviota, mutta pöllökuviot ja pienet pintaneuleet tuovat kuitenkin neulomiseen mielekkyyttä.

Nyt alan tästä valmistautumaan iltavuoroon. Juhannus kuluu töiden merkeissä, mutta oikein mukavaa juhannusta teille kaikille lukijoille!

Harmaata puikoilla

Reetan lahjoittamat langat ovat päässeet jo puikoille. Ensimmäinen kerä ekopuuvillaa muotoutui kahdeksi tiskirätiksi, mutta niistä en jaksanut ottaa kuvaa, kun olivat ihan vaan perusrätit.

Nyt puikoilla syntyy Kerttu -sukat seiskaveikasta. Kokeilin tällä kertaa neuloa molempia sukkia vuorotellen, kun sitä tapaa on monessa blogissa hehkutettu. Totta tosiaan se onkin tosi kätevä tapa. Vaikka keskeneräisiä töitä pyöriikin joka paikassa kaksinkertainen määrä, tuntuu kuin sukat valmistuisivat nopeammin kuin yleensä. Eikä tule "toisen sukan syndroomaa". Näin taidankin tästä lähtien neuloa sukkani joka kerta.

Saa nähdä kenen jalkoja nämä sukat saavat valmistuttuaan lämmittää. Tarkoitus oli neuloa ne Reetalle kiitokseksi, mutta huomasin niiden olevan sopivat omaan jalkaani. Ovat siis varmaankin Reetalle pienet. Mutta onhan tuossa noita lankoja.. ;) . Tilasin myös sukanpingottimen, joten eihän sitä tiedä, vaikka näistäkin sukista muotoutuu isommat kuin alunperin luulin.

Nyt odottelen, että eilen siirtämäni rahat siirtyvät Paypal -tililleni, koska aion palkkapäivän kunniaksi tilata jo jonkun aikaa kuolaamaani lankaa. En malta odottaa!

Lindsayt

Malli: Lindsay by Cookie A (Sock Innovation)

Lanka: Colinette Jitterbug värissä wasabi squeeze, 1vyyhti

Puikot: 2,0mm

Vapaan viikonlopun aikana valmistui vihdoinkin jotain vähän vaativampaa. Sukat tälläkin kertaa, mutta näissä oli jo enemmän haastetta kuin perussukissa. Cookie A:lla on tosi kauniita sukkamalleja ja hankinkin Sock Innovation -kirjan aika pian sen ilmestymisen jälkeen. Tämä on kuitenkin ensimmäinen Cookien sukkamalli, jonka olen neulonut. Viimeiseksi nämä tuskin jää ja suunnitelmissa onkin etsiä joku kiva malli ja luoda silmukat lähiaikoina uusiin sukkiin.

Nämä sukat eivät ihan identtiset ole ohjeen sukkien kanssa, koska olin onnistunut sähläämään ensimmäisen sukan kantapäässä jotain omituista ja samat sähläykset oli sitten tehtävä toiseenkin sukkaan. Lyhennettyjä kerroksia on neulottu aivan liian vähän ja kantapäästä tulikin hassun näköinen, kun se on niin pieni. Istuu kuitenkin meikäläisen jalkaan ihan hyvin. Kuvissa on mallina siskoni tyttö.

Tämä oli myöskin ensikosketukseni Colinetten Jitterbugiin ja tykkäsin kyllä langasta. Kestävyydestä en tiedä, mutta neuletuntu oli ihan kiva ja väri ihan lemppari. Rakastan tuollaisia kellertävän vihreitä värisävyjä ja kaiken kruunasi se ettei väri ollut aivan tasainen, vaan semisolid. Jos sukat kestää hyvin käytössä, voisin kuvitella ostavani lankaa lisääkin.

Nämä sukat oli mukava neuloa, vaikka aikaa niiden kanssa kuluikin. Toinen sukka valmistui jo vuoden alussa, mutta jäi odottelemaan paria moneksi kuukaudeksi. Ohje oli ihan kiva, mutta joko en ymmärtänyt kaikkea oikein tai sitten siinä oli silmukkamäärien kanssa jotakin häikkää. Siksi kai tuli noiden kantapäidenkin kanssa sählättyä.

Mitä odottikaan oven takana?

Sain hetki sitten ihanalta Reetalta viestin, että kävi koputtelemassa oven takana. Täällä oli käynnissä suursiivous ja olin luultavasti joko imuroimassa tai pää puoliksi vessanpöntössä sitä Kloritilla hinkkaamassa (pönttöä siis.. päähäni käytän ihan shampoota ja hoitoainetta), enkä huomannut koputusta saati viestiäkään. Oven takana odotti kuitenkin jotakin, mistä neulojan sydän lämpeni ja sormet alkoivat syyhytä.

Valtavat kassilliset erilaisia lankoja, joita Reeta ei enää tarvitse, mutta jotka ansaitsivat uuden kodin. Tiesin, että jotain tälläistä on luvassa, mutta että NÄIN PALJON! On seiskaveikkaa, Nallea, puuvilloja, Miamia, virkkauslankoja, Teddyä ja Reetan virkkaamia isoäidinneliöitä. Veikkaanpa, että osa langoista palaa jossain muodossa takaisin Reetalle kiitoksena näistä ihanista.

Oikein iso kiitos, halaus ja suukko Reetalle ♥. Olet yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä ♥ .

Vihreää

Väsyttää..
Työviikko on ollut raskas. Iltavuorovoittoinen, joten tuntuu ettei aikaa ole jäänyt yhtään mihinkään muuhun. Parina iltana olen pakottanut itseni neulomaan ja onhan se rentouttavaa, kun pääsee vauhtiin, mutta en tiedä miksi nykyään on niin vaikea tarttua puikkoihin.

 Tänään valmistui pitkän uurastuksen jälkeen vihreät PERUSSUKAT! Nii-in.. Sen kummempaa en tunnu saavan aikaiseksi. Aloitin Vilman ihanan Sagittaria -huivin, mutta jotenkin ei lanka (TeeTee Kamena), malli ja fiilis nyt kohdanneet ja äsken huokaisin syvään ja purin koko tekeleen. Täytyy kokeilla samaa mallia jostain toisesta langasta kunhan taas saan pitsihuivimoodin päälle.

Vielä olisi edessä yksi iltavuoro ja sitten saankin levähtää viikonlopun verran. Vaikka työ onkin ollut ihan mukavaa, odotan viikonloppua jo kovasti. Aion levähtää, siivota vähän ja olla lasten kanssa. Puikkoihinkin voisi tarttua, mutta kun mikään keskeneräisistä neuleista ei nyt oikein kolahda enkä viitsisi aloittaa mitään uuttakaan. Katsotaan nyt.

Nyt ei kykene kirjoittamaan enempää. Aivokapasiteetti ei riitä tämän järkevämpään tekstiin :D .