Työviikko on ollut raskas. Iltavuorovoittoinen, joten tuntuu ettei aikaa ole jäänyt yhtään mihinkään muuhun. Parina iltana olen pakottanut itseni neulomaan ja onhan se rentouttavaa, kun pääsee vauhtiin, mutta en tiedä miksi nykyään on niin vaikea tarttua puikkoihin.
Vielä olisi edessä yksi iltavuoro ja sitten saankin levähtää viikonlopun verran. Vaikka työ onkin ollut ihan mukavaa, odotan viikonloppua jo kovasti. Aion levähtää, siivota vähän ja olla lasten kanssa. Puikkoihinkin voisi tarttua, mutta kun mikään keskeneräisistä neuleista ei nyt oikein kolahda enkä viitsisi aloittaa mitään uuttakaan. Katsotaan nyt.
Nyt ei kykene kirjoittamaan enempää. Aivokapasiteetti ei riitä tämän järkevämpään tekstiin :D .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat blogin suola. Olisin iloinen juuri sinun kommentistasi :) .