torstai 1. syyskuuta 2016
Luistaako puikot?
Lipaston päällä lojuu keskeneräiset sukat jo varmaan toista kuukautta. Ei tarvitsisi kuin kärkikavennukset ja niin saisin uudet sukat jalkoihini. Mutta kun ei vaan saa aikaiseksi. Tuntuu ylivoimaiselta tarttua puikkoihin.
Keittiön tasolla kaksi uutukaista lankakerää huutelee, että pitäisi tarttua koukkuun ja virkata pari pöytätablettia. Ei onnistu! Siinä ne ovat huutaneet jo viikon, pari. Miten innoissani, inspiraatiota täynnä lähdin kesken siivouksen näitä lankoja ostamaan. Suunnittelin suuria. Kuusi kaunista virkattua pöytätablettia. Eihän niihin nyt kauaa mene, pari päivää korkeintaan. Juupa juu.. Ei varmasti. Pitäisi vaan ensin aloittaa.
Onko tuttuja ajatuksia? Jääkö muillakin hommat elämää suurempien ideoiden tasolle? Toteutus vain puuttuu?
Entä kuulostaako tutulta seuraava skenaario?
Kaivelen lankalaatikosta lankakerän valmiiksi. Sitten vielä puikot. Yksi on hukassa. Missä ihmeessä se voi olla?!? Käyn läpi kaikki olohuoneen lipaston laatikot. Sitten työhuoneen hyllyn. Makuuhuoneen lipastosta ei löydy kuin 3-veen vaatteita ja vanhan puhelimeni vara-akku. Ei löydy sohvan välistä, ei projektipussukasta. Manausta ja jalan polkemista.. Pakkohan sen nyt jossain on olla. Tunnin etsimisen tuloksena se löytyy sieltä ensimmäisestä laatikosta, josta sitä alunperin etsinkin..
Vihdoinkin pääsen rojahtamaan sohvalle läppärin ääreen ohjetta etsimään. Miltäs sivustolta se löytyikään? No Ravelrystä nyt ainakin. Mutta mikä sen nimi nyt sitten olikaan? Entä suunnittelija? Surffailtuani netin neulemaailmassa vartin tai puoli tuntia, onnistun löytämään ohjeen. Jee! Vihdoinkin pääsen aloittamaan!
Vedän henkeä syvään ja alan luoda silmukoita. Samassa vessasta kuluu: "Äitiii, Pyyhkimään!". Ei auta. Mentävä on. Velvollisuuteni suoritettuani, rojahdan takaisin sohvalle vain huomatakseni että olin kiikuttanut puikot ja langan lipaston päälle. Haen ne ja rojahdan sohvalle. "Äitiiii, Nappi kakkaa lattialle!". No voihan nyt pee! Pakko mennä pyyhkimään ennen kuin esikoinen haahuilee kuulokkeet korvilla, puhelin kädessä (ja katse puhelimessa) huoneestaan ja astuu kakkaan. Eipä olisi ensimmäinen kerta sekään.
Kun peput on pyyhitty ja lattiat putsattu, onkin jo aika kömpiä pehkuihin. Nappaan neuleen mukaan makuuhuoneeseen. Neulon sitä sitten kun kuopus on nukahtanut. Niin ainakin kovasti suunnittelen. Jospa vaikka katsoisin jotain Netflixistä sillä aikaa kun odottelen kuopuksen nukahtamista. Kuluu tunti, toinenkin. Elokuva vie mennessään. Sitten tulee uni. Aamulla herään tokkurassa kellon soittoon. Nappaan puhelimen ja vaatteet sängyn viereltä. Siinä se on se kirottu neulekin.. Pari silmukkaa luotuna, odottamassa uutta inspiraatiota. Ehkä sellainen tulee tänään, ajattelen. Juu-u.. Niinhän sitä luulisi..
Tälläistä on meikäläisen neulominen nykyään. Ei oikein onnistu, ei.
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Blogikoira ja vähän muutakin
No niin.. Aika surkeaksi jäi elvytysyritys :D .
Täällä sitä ollaan sairauslomalla supistusten takia. Luultavasti ollaan äitiysloman alkuun saakka. Sitä jotenkin kuvittelis, että kun on sairauslomalla eikä siis ole töitä tai mitään pakollista, niin ehtii myös neuloa koko ajan. Ja pyh! Välillä tuntuu, että sairauslomalla on rankempaa kuin töissä. Nuo kaksi nuorinta vekaraa pitää huolta siitä, etten pääse lihomaan tai ettei ääni pääse käheytymään käyttämättömyyden takia..
Kyllä sitä silti tulee aina välillä vähän heiluteltua puikkoja. Lähinnä sukkia, yksi neuletakkikin. Nyt pitäisi kai neuloa myös jotain tulevalle vauvallekkin. Neuloin jo ennen raskautta muutamat junasukat, joten sukista tuskin tulee pulaa, mutta jos vaikka saisi merinovillaisen haalarin aikaiseksi. Langat tuolla laatikossa jo odottaa, mutta inspis on kateissa. Sitä tuli aina aiemmin neulottua iltamyöhäisellä, kun lapset nukkuu. No nykyään oon aina niin poikki, että vetelen sikeitä jo melkein ennen lapsia. Kyllähän sitä nyt viimeistään kymmeneltä pitää olla kiltisti peiton alla ;) .
Muistatteko muuten meidän blogikoira Vilman muutaman vuoden takaa? Vilmahan jouduttiin päästämään sateenkaarisilloille, mutta nyt meillä on vihdoinkin uusi blogikoira, Nappi. Nappi on keskikokoinen villakoira, joten sopii hyvin blogin teemaan ;D .
Nappia, meidän perheen elämää ja vähän reaaliaikaisempia kuvia neuleista voi seurailla Instasta. Instassa tulee varmasti olemaan myös kuvia neuleista, jotka eivät päädy koskaan blogiin. Tuonne on niin helppo vain räpsäistä kuvia puhelimella, kun taas blogia varten pitää avata kone ja muokata valokuvat sopivan kokoisiksi.
Täällä sitä ollaan sairauslomalla supistusten takia. Luultavasti ollaan äitiysloman alkuun saakka. Sitä jotenkin kuvittelis, että kun on sairauslomalla eikä siis ole töitä tai mitään pakollista, niin ehtii myös neuloa koko ajan. Ja pyh! Välillä tuntuu, että sairauslomalla on rankempaa kuin töissä. Nuo kaksi nuorinta vekaraa pitää huolta siitä, etten pääse lihomaan tai ettei ääni pääse käheytymään käyttämättömyyden takia..
Kyllä sitä silti tulee aina välillä vähän heiluteltua puikkoja. Lähinnä sukkia, yksi neuletakkikin. Nyt pitäisi kai neuloa myös jotain tulevalle vauvallekkin. Neuloin jo ennen raskautta muutamat junasukat, joten sukista tuskin tulee pulaa, mutta jos vaikka saisi merinovillaisen haalarin aikaiseksi. Langat tuolla laatikossa jo odottaa, mutta inspis on kateissa. Sitä tuli aina aiemmin neulottua iltamyöhäisellä, kun lapset nukkuu. No nykyään oon aina niin poikki, että vetelen sikeitä jo melkein ennen lapsia. Kyllähän sitä nyt viimeistään kymmeneltä pitää olla kiltisti peiton alla ;) .
Ohje: Monkey by Cookie A.
Lanka: Wollmeise Twin (Grasshüpher)
Puikot: 2,5 mm Knit Pro Zing
Ohje: Junasukat hieman muunneltuna
Lanka: Gjestal Dis
Puikot: 3,5 mm Knit Pro Zing
Ohje: Make Space by Veera Välimäki
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 2mm tai 2,5mm (en muista enää)
Veera Välimäen neulemallit on tosi kauniita ja ohjeet selkeitä. Ostinpa sitten ohjeen tähän Make Space -takkiin ja vaikka aikaa vierähti, niin takki tuli valmiiksi ja on kyllä lempparini. Nyt raskausaikana se on tosin liian tiukka ja lyhyt. Tuo pituus vähän häiritsee muutenkin ja oon tässä miettinyt josko jaksaisin vähän purkaa ja neuloa helmaa vähän pidemmäksi. Itseni tuntien näin ei koskaan tapahdu, mutta eihän sitä tiedä jos jonain päivänä yllätän itseni.
Kuvat takista on huonoja. Niitä on otettu niin puhelimella kuin kamerallakin ja aina ne on yhtä huonoja. En tiedä mikä mättää. Nämä on otettu kameran itselaukaisijalla, joten ei senkään takia ihan onnistunut. Mutta kyllähän noista nyt edes vähän näkee millainen takki se on.
Nappi 12-viikkoisena |
Nappia, meidän perheen elämää ja vähän reaaliaikaisempia kuvia neuleista voi seurailla Instasta. Instassa tulee varmasti olemaan myös kuvia neuleista, jotka eivät päädy koskaan blogiin. Tuonne on niin helppo vain räpsäistä kuvia puhelimella, kun taas blogia varten pitää avata kone ja muokata valokuvat sopivan kokoisiksi.
lauantai 11. kesäkuuta 2016
Elvytysyritys
Ohje: Perussukka omasta päästä
Lanka: Regia Design Line "Stripe Collection" by Kaffe Fassett
Puikot: 2,5mm Knit Pro Zing
Fiilis: Tykkään väreistä. Perussukat on aina perussukat :) .
Yritän taas antaa tekohengitystä tälle kuolevalle blogilleni. Aika kuluu töissä ja työpäivän jälkeen en jaksa oikeastaan muuta tehdä, kuin maata sohvalla. Syynä väsymykselle on marraskuussa syntyvä pieni ylläripylläri ;) . Neulontakin on jäänyt vähemmälle, mutta aina silloin tällöin jotain päätyy valmiiksi asti.
Joskus vuosi, pari takaperin Halpa-Hallissa myytiin tätä Regian lankaa. Tykkäsin väreistä, joten ostin pois. Alkuvuodesta loin langasta ekat silmukat ja tuossa jokin aika sitten sain vihdoinkin sukat valmiiksi. Ihan kivat niistä tuli. Lankaa jäi vielä jäljelle ja taitaa minulta tosiaan löytyä toinenin kerä samaa lankaa.
Ohje: Elsit by Niina Laitinen
Lanka: Novita Nalle
Puikot: Knit Pro Zing 3mm (?)
Fiilis: Kauniithan ne on, mutta omaan jalkaan hiukka pienet.
Elsit taisi valmistua jo ennen noita perussukkia. Pidän vihreästä, joten nappasin ruokakauppareissulla kärryyn kerällisen vihreää Nallea. Yleensä ostan nykyään harvoin Novitaa, mutta jotenkin tämä väri miellytti enkä voinut vastustaa kiusausta. Tiesin heti, että neulon langasta jonkun Niina Laitisen mallin, koska ne on tehty Novitan langoille.
Nämä sukat odottelevat nyt laatikossa sopivia jalkoja, joita pääsevät lämmittämään. Samoin kävi noille perussukille. Mikähän siinä on, että tulee aina neulottua liian pieniä tai isoja sukkia..
maanantai 28. maaliskuuta 2016
Puhallanpa vähän pölyjä blogin päältä
Ohje: Perussukat vaan ihan ilman ohjetta.
Lanka: Drops Delight
Puikot: 2,5mm
Fiilis: No tuli niistä aika kivat.
Töiden aloitus on ollut sen verran rankkaa, että oikein mitään ei ole valmistunut puikoilta. Keskeneräisiä on kyllä vaikka millä mitalla, koska aloitan jatkuvasti uusia töitä ja ne sitten jää tuonne jonnekkin hyllyille ja laatikoihin pyörimään.
Ajan ja motivaation puutteen takia tein päätöksen lopettaa SOblogeissa. Koen, että jos haluan olla mukana, täytyisi olla aika tavalla aktiivisempi myös täällä blogin puolella. SOblogien myötä tapasin uusia ihania ihmisiä ja sain tutustua erilaisiin puoteihin, joten on haikeaa jättää SOblogit taakseen, mutta ehkä näin on parempi. Enää ei tarvitse potea niin kamalasti huonoa omaatuntoa siitä että päivitän blogia tuskin koskaan.
Enköhän minä vielä palaile tänne blogin puolelle vähän aktiivisemmin kunhan sopeudun kunnolla työssäkäyvän äidin elämään. Nyt ei vaan riitä energiaa kaikkeen mihin haluaisi.
Kuvassa näkyvät pikkuiset raitasukat neuloin kuopukselle päiväkotisukiksi. Kuopus kasvaa sellaista kyytiä että vähän väliä huomaan vaatteiden ja sukkien jäävän pieniksi. Onneksi noin pienet sukat valmistuu melkein hujauksessa.
torstai 28. tammikuuta 2016
Tupsullinen yllätyspipo
Ohje: Classic Cuffed Hat by Purl Bee
Lanka: Himalaya Efsun
Puikot: 4mm
Fiilis: Oi, ku kiva! Nopea, helppo. Kaunis.
Vihreästä väristä pitävä esikoinen pyysi taannoin neulomaan itselleen vihreän tuubihuivin. Esittelinkin huivin jo aiemmin blogissa ja nyt neuloin viimeisestä kerästä vielä huiviin sopivan pipon. Tarkoitus oli aluksi neuloa pipo patenttineuleella niin kuin huivikin, mutta en löytänyt mistään kivaa ohjetta. Omat sävellyksistäni tulee aina väärän kokoisia, joten päätin etsiä ohjeen Ravelrystä. Nopean etsimisen jälkeen törmäsinkin tähän Purl Been ohjeeseen.
Ohje oli selkeä ja helppo ja kuin tehty tälle langalle. Toivottavasti esikoinen tykkää pipostaan. Laitoin valmiin pipon tytön tyynylle ylläriksi :) .
8-vuotiaskin sanoi haluavansa samanlaisen pinkkinä, joten eiköhän edessä ole piipahdus Paapoon lankaostoksille. Tätä Himalaya Efsunia sai muistaakseni pinkkinäkin.
Tämän pipon neuloin aikuisen koossa ja uskoisin, että sama koko on sopiva myös tuolle 8-vuotiaalle. Itselleni neuloisin ehkä vähän isomman. Ohjeessa oli koot myös vauvalle ja lapselle. Jos oikein innostun, niin saatanpa neuloa samanlaiset eri väreissä myös 5-veelle ja kuopuksellekkin. On joutuisa ja mukava malli neuloa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)